Olipa "mukava" herätys aamulla..

Heräsin raastavaan päänsärkyyn. Luulin, että herätyskello kohta varmaan soi ja menin keittiöön ottamaan särkylääkkeen. Katsoin siinä ohimennen kelloa, ja sehän kiltisti näytti 3.30. Just, että sillä lailla. Ei muuta kun takaisin sänkyyn, ja toivomaan että nukahtaisi uudelleen. Voi olla että jossain vaiheessa vihdoinkin nukahdin, koska säpsähdin oikein kunnolla kun herätys pärähti soimaan. Voi sitä riemun määrää siihen aikaan aamusta, kun en muutenkaan ole mikään ihana aamuihminen. Uskokaa pois, sen voi mieheni todistaa :).

Ei muuta kun "pirteänä" töihin. Ainoa ajatus mikä auttoi eteenpäin oli se, että huomenna on vapaapäivä. Todella suuri kiitos näistä vapaapäivistä kuuluu tämän maan terveydenhuollon piikkiin osasairauspäivärahan muodossa. Toivottavasti sen osatyökyvyttömyyseläkkeen kanssa onnistaisi, että pystyisi jatkamaan tätä samaa työaikajärjestelyä niin kauan että tilanne sairauden kanssa tasaantuisi.

Mutta hei, jotain hyvääkin! Olen kaikesta huolimatta jaksanut käydä lenkillä nyt keskimäärin neljä kertaa viikossa, ihan huippua! Mikään ei ole sen ihanampaa kuin laittaa napit korville, kunnon kävelymusaa päälle ja menoksi. Saan kyllä kärsiä siitä jälkikäteen kunnon päänsäryn muodossa, mutta olen ottanut sen asenteen että menen kuitenkin ulos. Siitä ei voi olla enempää haittaa, päinvastoin. Jos jäisin sisälle istumaan, niin alkaisi masentaa ja väsyttää vielä kaiken muun lisäksi.

Juhannuskin kolkuttaa jo ovella, ollaan kotosalla ihan rauhassa ilman mitään härdelliä (melkein kuin eläkeläiset). Juhannuspäivänä tuleekin hyvä ystäväpariskunta meille syömään, niin saadaan nauttia hyvästä seurasta ja hyvästä ruoasta. Juomana pelkkää sokeritonta limua, mies ehkä ottaa pari olutta mutta siihen se sitten jää. Ei sen kummempia bileitä pidetä. 

Huomenna nautin vapaasta päivästä, katsotaan jos vaikka innostuu kirjoittelemaan lisää :)