Nyt se sitten tapahtui, taas..

Edellispäivänä sunnuntaina jouduin tippaan, kun mikään lääkitys ei purrut. Lääkäri sanoi heti, etteivät he uskalla antaa muuta kuin Färkkilän tipan, koska lääkearsenaalini on jo aika kova. Tippa auttoi vajaan vuorokauden, maanantaina päivällä olo oli taas aika surkea. Tiesin jo ennestään, että lääkkeiden vaihdon yhteydessä voi tulla vaikeuksia, mutta aina se on pettymys silti että joutuu jäämään töistä pois. 

Nyt ollaan siis sairaslomalla, eikä hyvältä näytä. Nytkin särkee oikealla puolella kalloa sen verran, että nopeahko ruoanlaittokin taisi olla jo liikaa (pelkkä paistin maustaminen ja uuniin tyrkkääminen). Mitään ei oikein pysty tekemään, onneksi olen joten kuten pystynyt edes nukkumaan. Melkein muuta en ole tehnytkään kuin nukkunut, lepäillyt ja yrittänyt vähän syödä ettei tule vielä huonompi olo.

Huomenna saan Noritrenin nostettua kolmeen illalla ja seuraavaan nostoon pitää odottaa taas kaksi viikkoa jne. Todella hidasta kidutusta, kun ei saa migreeniä tasapainoon.

Loppuviikosta pitää taas katsella tilannetta, ja ilmoitella töihin miltä ensi viikko näyttää. Voi olla että ensi viikon tilanne näyttää yhtä harmaalta kuin sää ulkona juuri nyt.

Ei auta muu kuin nokka kohti uusia pettymyksiä, aina ei jaksa hymyillä. Ehkä huomenna jaksaisi?Toivotaan.

Viikonloppu edessä, ihanaa

Onneksi minulla on mahdollisuus olla osa-aikaisesti töissä, sillä joka ikinen vapaapäivä tulee kyllä tarpeeseen. Tänä aamuna(kin) heräsin päänsärkyyn, todella piristävää.. Eilen oli ajatuksena, että saisin siivottua kotona tänään, mutta se jäi haaveeksi. Vähän sain kylpyhuonetta siistittyä, siinä kaikki. Hyvä tietysti sekin, parempi kuin ei mitään.

Jatkuva särky käy todella hermoille ja nopeaa ratkaisua tähän ei valitettavasti ole. Lähimmäiset saavat siitä kärsiä, kun pinna on lyhyt :(.

Blogi on saavuttanut muutamia ihmisiä ja siitä olen todella iloinen! Mikä sen parempaa kun vaihtaa ajatuksia jonkun sellaisen kanssa, jolla on saman tapaisia ongelmia terveyden kanssa. Kiitos teille, jotka olette kirjoitelleet tänne! Lisää ajatuksia ja fiiliksiä voitte kirjoittaa jatkossakin!

Isänpäivää odotellessa

Tällä kertaa ei tule kovin pitkää tarinaa, olen kotona vain käväisemässä. Kävin hieman ulkoilemassa, ja nyt kahvihammasta kolottaa eli kahvitauko tiedossa. Sen jälkeen taas takaisin sairaalaan pitämään kuopukselle seuraa. Toivotaan, että hän pääsee huomenna kotiin, koska hän alkaa jo olla hieman levoton. Ei mikään ihme, koska on joutunut makaamaan siellä jo viime viikon tiistaista alkaen ja alkaa varmaan äidin naama jo kyllästyttämään kun olen siellä koko ajan. Tilanne on nyt onneksi menossa parempaan päin, eli toivoa kotiin pääsemisestä on.

Migreeni ilmoittelee itsestään aika reippaasti, koska uni on jäänyt aika vähiin ja tietysti huolikaan ei ole tehnyt sitä yhtään paremmaksi. Lääkityksen kanssa mennään nyt annosten nostovaiheessa, toivottavasti se auttaisi sitten kun maksimiannos on saavutettu. Mutta ei siitä nyt tällä kertaa sen enempää.

 

Harmi, ettei tyttö pääse mukaan isänpäivää viettämään ukin luokse. Onneksi saamme napata vanhemman tyttären mukaan.

Pitäkää huoli itsestänne ja läheisistä. Hyvää isänpäivää kaikille isille <3.