Lääkärillä käytiin taas kerran..
Nyt ohjelmassa työssäjaksaminen ja osasairauspäivärahan jatkon kohtalo (30 päivää takana). Lisäksi vielä pohdimme sitä, että mitä jos tilanne ei paranekaan (toivon todella että paranee) niin mitä sitten tehdään? Olen käynyt saman lääkärin luona yksityisellä lääkäriasemalla jo vuodesta 2010, ja täytyy kyllä sanoa että hyvä lääkäri (ja ymmärtäväinen työnantaja) on kullan kallis ihmiselle joka taistelee migreenivaivojen kanssa. Ihanaa kun ei tarvitse joka kerta lääkärin luona aloittaa sairaskertomuksia alusta alkaen ja aina vastata saman tyylisiin epäilyihin että "nupissa vippaa". Paras kuulemani selitys migreenivaivoihin oli "naisena katsos ensin kylvät ja sitten niität, ja täysikuu ja puolikuu vaikuttavat päänsärkyihin".. Mitäpä tuohon sitten vastaat migreenikohtauksen kourissa?
Täytyy myöntää, että vähän tulevaisuus pelottaa tällä hetkellä. Mitä jos tilanne ei paranekaan, enkä pysty kokoaikaisesti tekemään töitä? Mitä tapahtuu talolle josta omistamme tällä hetkellä ehkä pari makuuhuonetta terassin ja ulkorappusten verran, ja loput kuuluu vielä pankille seuraavat 20 vuotta? Olen synkkinä päivinä ollut tätä taloa jo myymässä monet kerrat, kun tilannne (terveydellinen ja taloudellinen) alkanut mietityttää ja ahdistaa.
Onneksi olemme tähän mennessä selvinneet kohtauksien sumasta säikähdyksellä, kun olen pystynyt palaamaan töihin pidemmän sairasloman jälkeen kun lääkkeitä on taas kerran vaihdettu ja kohtaukset saatu joten kuten kuriin. Tähän mennessä tosiaan menossa neljännet lääkkeet, ja edelleen en ole vielä täysin työkykyinen. Olen kuitenkin sekä lääkärille että työnantajalle sanonut, että jos vain saan vaatteet päälle ja pääsen kynnyksen yli niin menen takuulla töihin. Kotona en halua olla näitä seiniä katselemassa ellei ole ihan pakko. Tietysti silloin kun on ollut kovien kohtauksien kausi niin ei auta muu kuin napata särky- ja migreenilääkkeet, viestittää poissaolosta töihin ja sen jälkeen peittoa korville. Arkiaskareetkin pitää siinä välissä hoitaa, suuri kiitos puolisolle ja lapsille jotka niitäkin ovat jaksaneet tehdä enemmän kuin tarpeeksi silloin kun itse on ollut poissa pelistä. Nyt jatkamaan arkiaskareita!
Hei,
VastaaPoistaOnko sinulla joku estolääkitys?
Olen itsekin migreenikko, ollut kakkosluokkalaisesta alkaen. Vanhemmiten migreeni on vain pahentunut; muutaman kerran jäänyt päällä jopa kolmeksi viikoksi! Olen ollut kymmeniä kertoja tiputuksessa (mm. ns. färkkiläntipassa, jopa haloperidolia (!!) on kokeiltu) vaikka käytössä on nyt säännöllisesti kaksi estolääkitystä.
Mulla on myös korvaongelma. Tärykalvoni ovat liian paksut ja kuuloni ylitarkka joten elämäni on liiankin meluista.
Joten tsemppiä ja voimia toivottelen :)
Hei siina*k! Estolääkitystä on ollut eri sorttisia vuoden 2010 syksystä alkaen, nyt siis neljäs sortti menossa. Olen myös käynyt 2010-2012 aikana monta kertaa Färkkilän tipassa ja lisälääkityksellä (heti tipan jälkeen) + estolääkitys. Nyt särky muuttunut estolääkityksestä huolimatta (kahta eri sorttia) niin, että sitä on joka päivä ärsyttävänä taustakipuna. Välillä lievempänä ja välillä pahempana, silloin väsyttää todella pahasti ja aistiherkkyyttä on myös. Minulla on ihan samanlaista säryn kanssa että se "jää päälle" eikä tahdo millään lähteä. Koen töissä olemisen välillä todella raskaaksi, mutta samalla se on taas henkireikä. Tulisin hulluksi neljän seinän sisällä. Miten olet itse jaksanut tasapainoilla työelämän, perhe-elämän ja vapaa-ajan harrastusten kanssa kipukausina? Itselle ja perheelleni se on todella haasteellista. Jaksamista sinullekin ja kiva kun saa kontaktia muihinkin samojen ongelmien kanssa kamppaileviin!
VastaaPoista