Isänpäivää odotellessa

Tällä kertaa ei tule kovin pitkää tarinaa, olen kotona vain käväisemässä. Kävin hieman ulkoilemassa, ja nyt kahvihammasta kolottaa eli kahvitauko tiedossa. Sen jälkeen taas takaisin sairaalaan pitämään kuopukselle seuraa. Toivotaan, että hän pääsee huomenna kotiin, koska hän alkaa jo olla hieman levoton. Ei mikään ihme, koska on joutunut makaamaan siellä jo viime viikon tiistaista alkaen ja alkaa varmaan äidin naama jo kyllästyttämään kun olen siellä koko ajan. Tilanne on nyt onneksi menossa parempaan päin, eli toivoa kotiin pääsemisestä on.

Migreeni ilmoittelee itsestään aika reippaasti, koska uni on jäänyt aika vähiin ja tietysti huolikaan ei ole tehnyt sitä yhtään paremmaksi. Lääkityksen kanssa mennään nyt annosten nostovaiheessa, toivottavasti se auttaisi sitten kun maksimiannos on saavutettu. Mutta ei siitä nyt tällä kertaa sen enempää.

 

Harmi, ettei tyttö pääse mukaan isänpäivää viettämään ukin luokse. Onneksi saamme napata vanhemman tyttären mukaan.

Pitäkää huoli itsestänne ja läheisistä. Hyvää isänpäivää kaikille isille <3.