Nyt se sitten tapahtui, taas..

Edellispäivänä sunnuntaina jouduin tippaan, kun mikään lääkitys ei purrut. Lääkäri sanoi heti, etteivät he uskalla antaa muuta kuin Färkkilän tipan, koska lääkearsenaalini on jo aika kova. Tippa auttoi vajaan vuorokauden, maanantaina päivällä olo oli taas aika surkea. Tiesin jo ennestään, että lääkkeiden vaihdon yhteydessä voi tulla vaikeuksia, mutta aina se on pettymys silti että joutuu jäämään töistä pois. 

Nyt ollaan siis sairaslomalla, eikä hyvältä näytä. Nytkin särkee oikealla puolella kalloa sen verran, että nopeahko ruoanlaittokin taisi olla jo liikaa (pelkkä paistin maustaminen ja uuniin tyrkkääminen). Mitään ei oikein pysty tekemään, onneksi olen joten kuten pystynyt edes nukkumaan. Melkein muuta en ole tehnytkään kuin nukkunut, lepäillyt ja yrittänyt vähän syödä ettei tule vielä huonompi olo.

Huomenna saan Noritrenin nostettua kolmeen illalla ja seuraavaan nostoon pitää odottaa taas kaksi viikkoa jne. Todella hidasta kidutusta, kun ei saa migreeniä tasapainoon.

Loppuviikosta pitää taas katsella tilannetta, ja ilmoitella töihin miltä ensi viikko näyttää. Voi olla että ensi viikon tilanne näyttää yhtä harmaalta kuin sää ulkona juuri nyt.

Ei auta muu kuin nokka kohti uusia pettymyksiä, aina ei jaksa hymyillä. Ehkä huomenna jaksaisi?Toivotaan.